Tulevaisuuteen katsottuna titaaniharkkotekniikka on läpikäymässä syvällistä kehitystä kohti älykkyyttä, vihreyttä ja äärimmäisiä kykyjä. Älykkyys näkyy koko prosessin digitaalisen kaksois- ja älykkään päätöksentekojärjestelmän{1}}rakentamisena.
By integrating IoT sensing, multi physics numerical simulation, and big data analysis, virtual production and optimization of the entire process from melting, solidification to heat treatment can be achieved, and predictive control of internal structure and defects of ingots can be carried out, moving from "experience driven" to "data and model driven". The core of greenization is to develop efficient and high-value residual titanium recovery and recycling technologies. Through advanced processes such as EBCHM, high-value titanium shavings and waste generated during the processing are 100% recycled, producing high-end ingots with performance no different from raw materials. This is crucial for reducing costs and achieving sustainable development of the industry chain. Extreme manufacturing responds to major national demands, aiming to manufacture ingots and components with larger dimensions (single weight>50 tonnia), korkeampi suorituskyky (kuten ultra-suuri sitkeys, ultra-korkea lämpötila) ja monimutkaisemmat muodot (lähes verkkomuoto). Tämä ei ole vain kilpailu laitteiden ominaisuuksista, vaan myös syvä haaste perustieteenaloille, kuten materiaalitieteelle, metallurgialle, fysiikalle ja kemialle. Kiinan titaaniteollisuuden tulevaisuus piilee siinä, pystyykö se saavuttamaan järjestelmällisiä ja omaperäisiä innovaatioita näillä kolmella polulla ja saavuttamaan siten historiallisen harppauksen "skaalajohtajuudesta" "teknologiajohtajuuteen".
